Loma loppuu

  12.1 on jälleen aika palata koulunpenkille! Ja oli kyllä jo aikakin, ehkä ensimmäistä kertaa elämässäni jopa pikkaisen odotan koulunkäyntiä. Syitä ovat muun muassa ihana kouluruoka ja ystävät - ei yliopisto tunnu yhtä rankalta opiskelulta kuin lukio, vaikka aiheet ovatkin laajempia ja tenttiin saa lukea otsasuoni pullottaen. Ehkä se johtuu siitä, etten istu koulussa yhdeksästä kolmeen neljään. Saattaa olla, että jonain päivänä olen koulussa vain kaksi tuntia, syön ja lähden kotiin. Toisena päivänä voi olla jumppia ja muita juttuja, jolloin saatan olla poissa kotoa jopa iltakahdeksaan saakka. 

 Suurin opiskeluhan tapahtuu kotona, koneen ja kirjojen ääressä. Se on aika suuri ero lukioon. Ei ole oikeastaan läksyjä, mutta kyllä muut hommat, kuten tentit ja ryhmätyöt vievät aikaa järjettömästi. Joskus saattaa istua monia tunteja pöydän ääressä vain tekemässä muistiinpanoja. Joskus saa kirjoittaa näppäimistö sauhuten esseitä. Nyt kolmannessa periodissa saa maata sängynpohjalla lukemassa kirjoja - kuulostaa iisiltä? Not. Kun kirjalla on deadline, lukemisesta tulee tökkivää. 

 Toisaalta olen jo lomaillut niin paljon, että onkin aika päästä takaisin siihen koulurytmiin - olokin on paljon tehokkaampi, kun käy koulussa ja joutuu lukemaan tentteihin. Kohta pääsen käsiksi aineopintoihin, jotka ovat pidemmän päälle hyvin itsenäisiä kursseja. Tiedän, että vaikka en joudu istumaan luennolla konkreettisesti, menen kuitenkin koululle lukemaan. En saa kotona paljoakaan aikaiseksi vaan luultavasti painutaan Siirin kanssa jonnekin kirjojemme kanssa lukemaan ja tekemään muistiinpanoja. Ja siitä sitten suunnataan jonnekin syömään, koska en vaan voi olla kehumatta yliopistoruokaa tarpeeksi. 

 Pointtini oli, että loma todellakin vetelee viimeisiään ja koulu huutelee jo minua luokseen. Kaksi periodia edessäpäin ja sitten koittaa jo kesä. Onpas aika mennyt nopsaan!