sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Opiskelusta

Jos yliopistohöpinä ei kiinnosta, lopeta lukeminen tähän!

 Alan jo tajuta, miten paljon opiskelu nykyään vaatiikaan. Ei enää riitä, että kopioi diat ja kirjoittaa niistä muistiinpanot. Kotona on paljon muutakin "opiskelua" odottamassa. Tällä hetkellä mua odottaa kaksi romaania ja harjoitustyön suunnittelu. Olen paniikissa, koska en ymmärrä Peda1-kurssista mitään ja pelkään etten pääse tentistä läpi. Muistiinpanot eivät riitä, koko ajan pitää aikatauluttaa ja miettiä, mitä ehtii tehdä ja koska vai ehtiikö ollenkaan. Luennoilla pitää ehtiä kirjoittamaan puheesta ja samalla seuraamaan diaesitystä, jottei menettäisi tärkeitä pääasioita. Kaikki mahdolliset opiskelutekniikat tulevat varmasti tutuiksi tässä seuraavien kuukausien aikana.

  En olettanutkaan, että yliopistossa opiskelu olisi samanlaista kuin lukiossa. Lukiossa kaikki oli suht helppoa. Kunhan istuit tunnilla ja teit tehtäviä, helppoa. Täällä kukaan ei käske eikä vahdi. Kukaan ei edes huomaa, jos et olisi luennolla. Sinä olet vastuussa kaikesta. Hoidat omat työsi, ilmottaudut ja otat käyttöön sähköpostit ja NettiOpsut. Istut kuuntelemassa, mutta kukaan ei kysy sinulta, ymmärsitkö nyt varmasti. Kukaan ei kysy, ehditkö jo kirjoittaa vaan dia vaihtuu hetkessä toiseen. Se on turhauttavaa. Täytyy oppia uuteen rytmiin, kaikkea en pysty ahtaamaan päähäni, vaikka kuinka haluaisin. Siihen ei ole yksinkertaisesti aikaa. Kaikki menee niin nopeasti. 

 Lukiossa oli ihanan rentoa. Ei ollut oikeastaan moniakaan epäselviä asioita. Nyt luennolla joudun pinnistelemään enkä siltikään ymmärrä kokonaisuutta tai löydä luennon punaista lankaa. Keskittymistä ja ahkeruutta vaaditaan enemmän kuin koskaan ennen. Työtä, työtä ja työtä. Pelkkää puurtamista ja lukemista, sitähän minä odotinkin. En osannut vain odottaa, että välillä kaikki menisi luennolla ihan ohi. 

Lukion koeviikot kuulostavat ihanilta tentteihin verrattuna. 

 Mutta en valita sen enempää. Alkukankeutta ehkä ilmassa, mutta kyllä tästä selvitään. Täytyy vaan luku- ja kesälomien vuoksi löytää uusi lukumotivaatio ja yrittää parhaansa. Siitä se lähtee!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Bloggaaminen ja lukeminen sujuu kaikilta mukavammin, kun kommenttia kirjoittaessa harkitsee kirjoittamaansa. Asiallinen ja rakentava kritiikki on aina sallittua, mutta järjetön haukkuminen, mollaaminen ja asiattomien kommenttien jättäminen ei. Haluaisitko itse kuulla olevasi ruma, lihava tai maailman huonoin bloggaaja? Et varmastikaan. Pidetään kommentointi asiallisena - näin kaikilla on mukavampaa! :)