Omaa blogia on hyvin vaikea arvioida objektiivisesti. Omasta näkövinkkelistä katsottuna omassa blogissa on aina vikoja ja parannettavaa, mutta yleensä motivaatiota niiden parantamiseen ei ole. Salaa haaveilen blogista, joka käsittelisi vain yhtä aihealuetta. Kauneutta, muotia tai kirjoja. Ehkä jopa musiikkia, tämä Weird Tea Party kun tuntuu olevan oikea sekametelisoppa. Ehkä siksi pidänkin tästä! WTP on oma pikku tyyssijani, jossa saan kirjoitella mistä ikinä lystään. Ei ole mitään rajoituksia. Kauneusblogiin harvoin postataan mitään henkilökohtaista ja musiikkiblogissa ei pohdita ulkonäköpaineita. Ehken haluakaan asettaa blogiani tiettyyn kategoriaan - en ainakaan WTP'täni.
WTP on kulkenut ajatuksissani jo muutaman vuoden, enkä tätä ihka ensimmäistä blogiani pysty näkemään minään muuna kuin omana sekalaisena päiväkirjanani. En pystyisi poistamaan kaikkia ihania postauksia vain raivatakseni tilaa kosmetiikkajutuille. Olisi kuitenkin kiva yrittää jotakin uutta välillä! Luultavasti siinä käy niin kuin kaikille WTP:n sivulle tulleille blogeille - unohdan ne kahdessa viikossa, sillä palaan aina ja uudelleen oman teejuhlani ääreen. Tämä tuntuu kodilta ja tuntuu mukavalta kirjoittaa. En kuitenkaan aina tiedä, miten lähtisin kehittämään blogiani. Joinain päivinä olen hyvinkin tyytyväinen blogiini, kun taas joinain päivinä tekisi mieli lopettaa koko touhu.
Nautin suunnattomasti siitä, että voin tänään kirjoittaa tämän postauksen ja huomenna taas fiilistellä postauksessa jostakin ihanasta kappaleesta. Ensi viikolla taas hehkutan ihanaa kirppisreissua ja seuraavassa on vain kasa tunnelmakuvia. Tuntuu ihanalta olla vapaa blogin suhteen. :) Ehkä joskus perustan jälleen tämän blogini sivulle toisen, pelkkää yhtä aihetta käsittelevän blogin, mutta uskon vakaasti, ettei se sivuuttaisi koskaan Weird Tea Partya. On kummallista, miten paljon pelkkään blogiin voi kiintyä. Se tuntuu niin rakkaalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Bloggaaminen ja lukeminen sujuu kaikilta mukavammin, kun kommenttia kirjoittaessa harkitsee kirjoittamaansa. Asiallinen ja rakentava kritiikki on aina sallittua, mutta järjetön haukkuminen, mollaaminen ja asiattomien kommenttien jättäminen ei. Haluaisitko itse kuulla olevasi ruma, lihava tai maailman huonoin bloggaaja? Et varmastikaan. Pidetään kommentointi asiallisena - näin kaikilla on mukavampaa! :)