Ensimmäisen kerran ajatus kirjallisuuden opiskelusta putkahti päähäni vuonna 2013. Hei, tässähän on mainio väylä opettajaksi. Tiesin heti, että tie suomen kielen kautta ei tulisi olemaan ruusuinen enkä luultavasti edes pääsisi sisään kuin vasta muutaman yrityksen jälkeen, joten päätin, että miksen yrittäisi opettajaksi nimenomaan kirjallisuuden kautta. Pohdiskelin jonkin aikaa kotimaisen kirjallisuuden ja yleisen kirjallisuustieteen välillä. Kuten arvata saattaa, päädyin opiskelemaan kotimaista kirjallisuutta nimenomaan siksi, että se kiinnostaa minua.
Minä suuntaan ja tahdon opettajaksi. Kirjallisuusaineista päädyn äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi. Kirjallisuuden lisäksi minun pitää opiskella suomen kieltä. Haluan ensisijaisesti lukion opettajaksi ja uskon, että kirjallisuus on tässä tilanteessa järkevämpi pääaineena. Opettajaksi pääseminen ei siis kuitenkaan ole läpihuutojuttu, vaan minun pitää nimenomaan saada suomen kieli sivuaineekseni - sitä ei vain oteta. Samaten tämän lisäksi pitää suorittaa ne kuuluisat pedagogiset. Pelkkä kirjallisuus pääaineena ei siis riitä!
Olen huomannut, että moni vaihtaa/on vaihtamassa pääainettaan. Ymmärrän heitä, sillä kirjallisuus on hieman epävarma ala, jonka työllistymismahdollisuudet ovat toki moninaiset, mutta eivät varmat. Itse ainakin kokisin olevani hukassa, mikäli en tietäisi, mihin ammattiin tahdon valmistua. Toki voit opiskella kirjallisuutta vain kirjallisuuden lukemisen ja opiskelun ilosta, mutta ainakaan minä en pystyisi siihen, sillä tulevaisuus on liian epävarmaa omalta kannaltani, mikäli en pyrkisi opettajaksi.
Pidän kirjallisuudesta nimenomaan siksi, että se antaa opiskelijalleen hyvin paljon vapautta ja luovuutta. Suomen kielen opinnoissa olen huomannut, että luovuutta ei paljoakaan suoda, mikäli tahtoo saada tenteistä hyviä arvosanoja. Pidän siitä, että saan ajatella omalla tavallani ja ajatella niin kuin tahdon. Kirjallisuuden opiskelu on hyvin moninaista ja on paljon suuntauksia, joista voi itse valita mieleisensä. Ainakin kahden vuoden aikana olen oppinut alat, joista en todellakaan pidä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Bloggaaminen ja lukeminen sujuu kaikilta mukavammin, kun kommenttia kirjoittaessa harkitsee kirjoittamaansa. Asiallinen ja rakentava kritiikki on aina sallittua, mutta järjetön haukkuminen, mollaaminen ja asiattomien kommenttien jättäminen ei. Haluaisitko itse kuulla olevasi ruma, lihava tai maailman huonoin bloggaaja? Et varmastikaan. Pidetään kommentointi asiallisena - näin kaikilla on mukavampaa! :)