keskiviikko 24. kesäkuuta 2015

Mitä odotan

Minä järjestän omaa sisäistä kalenteriani sillä tavalla, että seuraava etappi on aina jokin kiva tapahtuma tai asia. Niin on minusta mielekkäintä. Kesällä en kummemmin edes katsele kalenteriin, koska ei siellä mitään ole. Olisi aika turhaa kirjoitella joka päivälle lue tenttiin -merkintöjä, koska ne ovat itsestäänselvyys ja teen ne joka tapauksessa oli merkintöjä kalenterissa tai ei.

Onhan tässä monia pikkuisia etappeja koko kesän matkalta: juhlia, tenttejä ja sitä rataa, mutta ajattelin kertoa kaksi suurinta etappiani. Yksi iso juttu on tuo, että 14.08 on viimeinen kesätentti ja siten kesäopiskelut pulkassa. Uusi opiskeluvuosi kolkuttaa ovella. Tällä hetkellä luen vasta kesän toiseen tenttiin, mutta kyllä tämä urakka tästä hupenee, kun vaan jaksaa painaa. Eikä tämä nyt niin rankkaa loppujen lopuksi ole. Odotan silti kuitenkin tuota viimeistä tenttiä, sitten sekin on ohi.

Ja onhan mulla myös tietenkin synttärit samana päivänä. Mukavaa kuluttaa synttäripäivää istumalla tenttisalissa. No, en valita, koska en välitä juhlimisesta. Jos kotona menis käymään kahveilla, se riittänee vallan hyvin. Eikä tämä maaginen kahdenkymmenen vuoden ikä edes ole mikään erityinen - ikä siinä, missä muutkin.

Tähän etappiin on 51 päivää, siihen on hyvä tähdätä!

1408

Seuraavasta etapista puhunkin mielelläni - ja vielä enemmän odotan tätä! 17.08 koittaa se päivä, kun näen mun lempibändini livenä ensimmäistä kertaa. Tätä odotan kuin kuuta nousevaa - tällä hetkellä toivon, ettei mitään peruutuksia tapahdu ja tämä yksi suurimmista unelmistani todellakin toteutuu elokuussa. Jos toteutuu niin on kyllä ehkä ikimuistoisin syntymäpäivälahja itselleni!

Tätä on vaikea selittää, mutta tää on mulle niin iso juttu, että nyt jo jännittää. Taidan jättää ripsarit laittamatta tuolloin, koska itkuparun varmaan koko keikan läpi. Siinäpähän on Emmillä sitten ihmettelemistä.

Tähän etappiin on 54 päivää!

1708


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Bloggaaminen ja lukeminen sujuu kaikilta mukavammin, kun kommenttia kirjoittaessa harkitsee kirjoittamaansa. Asiallinen ja rakentava kritiikki on aina sallittua, mutta järjetön haukkuminen, mollaaminen ja asiattomien kommenttien jättäminen ei. Haluaisitko itse kuulla olevasi ruma, lihava tai maailman huonoin bloggaaja? Et varmastikaan. Pidetään kommentointi asiallisena - näin kaikilla on mukavampaa! :)