Mitä ensimmäinen yliopistovuosi on jo nyt tuonut tullessaan?

Ensimmäinen, miltei lopussa oleva, yliopistovuosi on ollut varsin antoisa jo tähän mennessä. Ensinnäkin olen oppinut ottamaan vastuuta. On toisaalta upeaa, että juuri minä olen oman itseni herra opintojeni suhteen - minä päätän, menenkö luennolla ja paljonko luen. Minä päätän, mille kursseille osallistun ja mitä arvosanoja tavoittelen.

Olen myös stressannut vähemmän kuin viimeiseen kolmeen vuoteen - uskomatonta, eikö? En ymmärrä, miten on mahdollista, että stressasin lukion koeviikkoja enemmän kuin vakavasti otettavia tenttejä? No toisaalta nyt ymmärrän ehkä syyn; täällä opiskelen mieluisia juttuja; ei matikkaa, ei kemiaa eikä muita minulle vaikeita aineita. Se voi olla suurin syy siihen, miksen paniikinomaisesti lue yhteen tenttiin edeltävänä päivänä kahdeksaa tuntia putkeen. Nyt otan rennommin ja samalla opin itselleni tärkeistä asioista.

Olen saanut ihania ystäviä! Siiri, Nora, Meri ja Laura - yhdessä me ollaan Mimmit ja aika kiva ryhmärämä me ollaankin. Niin erilaisia, mutta yhdessä on todella kivaa jutella ja viettää aikaa. Tietenkin olen saanut paljon uusia kavereita Muusa-jengistä ja meidän fuksiporukasta. Kaikki ovat ihan huipputyyppejä! Samalla olen omasta mielestäni syventynyt vanhojenkin ystävieni kanssa - Emmin, Jennin ja Marin kanssa ystävyys on mulle erittäin tärkeää ja antoisaa.

Uusia kokemuksia olen saanut tietenkin. Olen kokeillut Yo Pumpia, soittanut kaljapulloon puhaltaen Ostakaa makkaraa -laulua ja maistanut erikoisia (minulle erikoisia) kasvisruokia. Toisaalta olen myös oppinut hyvin paljon, sillä opin käyttämään julkista liikennettä, hoitamaan koulunkäyntiin liittyviä velvollisuuksia ja muita asioita. 

Kaiken kaikkiaan, jo tähän astinen yliopistovuoteni on tuonut paljon mukanaan. Paljon naurua, uusia opittuja asioita ja kokemusta. Ystävät ovat korvaamattomia ja tietenkin ne asiat, jotka vievät minua eteenpäin haaveissani.