Miksen lisää blogiin useinkaan kuvia itsestäni?

 Ryhdyin pohtimaan tätä asiaa eräänä iltapäivänä, kun olin istahtanut koneen ääreen kirjoittamaan postausta. On hyvinkin luonnollista, että blogissa esiintyy paljon kuvia kaikesta muustakin oman naaman lisäksi, mutta olen huomannut omien kasvokuvieni/kokovartalokuvieni puuttumisen ja se on alkanut häiritä minua. Mistä johtuu, etten halua, uskalla tai koe tarpeelliseksi lisätä kuvia itsestäni? 

 Koen tästä asiasta paineita, sillä miltei jokaisessa blogissa esitellään päivänasuja (kokovartalokuvia), meikkaustaitoja (kasvokuvia) ja yhteiskuvia. Tuntuu ikävältä, etten julkaise tänne miltei koskaan kuvia itsestäni, sillä postaukset jäävät ikävän tylsiksi ja niin materialistisiksi. Missä piileskelee itse kirjoittaja - ruudun takana kirjaimellisesti. En ole vieläkään mitenkään sujut ajatuksen kanssa, että jakaisin itsestäni naamakuvia. Saatika kokovartalokuvia. Olosta tulee epämukava. En osaisi kuvitellakaan julkaisevani itsestäni bikinikuvia, kuten monet bloggaajat tekevät. Huhhuh, ajatuskin kauhistuttaa.

 Blogin aloittaessani lisäsin usein kuvia itsestäni, koska se oli hauskaa. En miettinyt yhtään, miten tyhmiltä peilin kautta otetut huonolaatuiset kuvat näyttivät, koska en ottanut paineita blogistani. Kirjoitin mistä lystäsin ja lisäsin kuvia, joita halusin lisätä. Missä on se sama Emppu, joka kirjoitti ja piti blogia tuolla asenteella? Ei mitään hajua, sanokaa jos löydätte sen jostain. Kaipaan sitä huolettomuutta, kun pystyin julkaisemaan jokaisen postauksen ylpeydellä ja itsevarmuudella. Nyt ei tunnu kauheankaan mukavalta ajatus siitä, että lisäisin liian rennosta kotiasusta peilin kautta otettuja kuvia blogiini kaikkien nähtäville.

 Vaivaannun kameran edessä. Minusta ei (omasta mielestäni) saa hyviä kuvia - joko näytän paksulta, tyhmältä tai kuva on muuten vain omasta mielestäni huono. Tunnen itseni tyhmäksi kameran edessä, en osaa "poseerata" enkä osaa hymyillä kauniisti. Auta armias millainen on lopputulos, kun yritän ottaa itsestäni kuvaa. Mikään ei onnistu, kaikki kuvat päätyvät roskakoriin. Itsekriittisyys on inhottava piirre, eikä sen kanssa opi elämään. Se tuntuu aina yhtä inhottavalta nähdä itsensä hirveänä kameran ruudulla, kun muut onnistuivat täydellisesti kuvassa. Itse on se kummallisen näköinen möykky ryhdikkäässä kyyryssä naama punaisena helottaen. 

 Tuntuu, että blogeissa esiintyy toisen toistaan upeampia kuvia bloggaajista, joilla on täydellinen iho, täydellinen vartalo ja täydelliset kasvot. Omani eivät sovi siihen hehkuvien ihojen ja täydellisten valkoisten hammasrivien kirjoon. Kuulun enemmänkin siihen porukkaan, joille tulee kovasti hymyillessä suloinen kaksoisleuka ja poskipäät painavat silmät kiinni. En vain onnistu. Muut bloggaajat onnistuvat - kertokaa, miten te sen teette!? En halua lisätä blogiini rumia kuvia itsestäni. Mielestäni se on ensinnäkin oman itsetuntonsa tahallista rikkomista; joudun miettimään, mitä pärstästäni ajatellaan - kuka sanoo pulskaksi, kuka rumaksi ja ties miksi. Itsehän on kriittisempi omaa ulkonäköään kohtaan kuin kukaan muu. Miksi siitä tiedosta huolimatta en vain jostain syystä tunne oloani mukavaksi asian tiimoilta?

 Haluaisin parantaa blogiani ja muuttaa kuvien perusmantraa. Se tuntuu kuitenkin hieman pelottavalta. Entä jos yksikään kuva ei onnistu? Entä jos yksikään kuvistani ei tule koskaan onnistumaan? Entä jos en koskaan opikaan olemaan kuvissa luontevasti ja asukuvat pysyvät pelkissä yksityiskohdissa? Entä jos...

 Voi kunpa se olisikin helppoa! Teknisestihän se on. Mutta entä, kun pitäisi pystyä kokoamaan itsensä ja uskaltaa painaa sitä nappulaa, joka kopioi kuvan koodin tänne Bloggerin HTML-kenttään? Se, jos mikä tuntuu pelottavalta. Ehkä jonain päivänä on vielä rohkeutta!