Minun viikkoni

Vaikka tämä viikko on vasta puolivälissä, ajattelin kuitenkin tässä kertoilla mitä kaikkea olen puuhaillut viime keskiviikosta tähän keskiviikkoon. Onhan tähän viikkoon mahtunut kaikenlaista.

Viime viikolla aloitin suomen kielen luennot jälleen ja tänä vuonna päätin, että ryhdyn lukemaan oheismateriaaleja jo hieman aikaisemmin kuin normaalisti.
Lue: tänä vuonna en selaa tenttikirjoja läpi hädissäni paria päivää ennen tenttejä. Aloitin kaksi suomen aineopintojen kurssia eli Kielen vaihtelu- ja Semantiikka, pragmatiikka ja vuorovaikutus -kurssit. Molemmissa on runsaasti luettavaa luentojen lisäksi, joten uskon, etten ainakaan ehdi lepäämään laakereillani sellaisen urakan odotellessa. Onneksi olen jo fiksuna aloitellut, kerrankin olen oppinut jostain jotain.

Tällä viikolla sen sijaan alkoivat muut kurssit. Jatkan venäjän opiskelua jatkokurssilla ja saan täten kansainvälistymisopintoni täyteen. Pidän venäjästä, mutta välillä opiskelu on aika pakkopullaa. Tämä on kuitenkin toisaalta minulle parhain tapa suorittaa nämä opintopisteet. Eilen itse asiassa alkoi myös meidän kandiseminaarimme ja voisinko sanoa, että olen aika pirun innoissani koko kandista! Suunnitelmani selkiytyivät eilen aika hyvin ja tilasinkin eilen kandikirjan itselleni. Odotan innolla mitä tästä tulee! Meidän ryhmämme (ja opettajamme tietenkin) vaikuttavat ihan huipputyypeiltä ja uskon, että esimerkiksi palautteenanto tulee onnistumaan hyvin ja ilman mielipahaa. Eilen kävin myös syömässä ystäväni kanssa ja tuli juteltua niitä näitä. Näin myös Meriä, joka oli ollut koko kesän Helsingissä!

Viikonloppuna, lauantaina, istahdimme neljän hengen porukalla autoon ja lähdimme huristelemaan kohti Jyväskylää. Jyväskylän satamassa järjestettävä WaterXfest oli aika hieno kokemus, sillä ne olivat ensimmäiset festarini koskaan. Myönnän, olen ehkä jonkun mielestä menettänyt jotakin, mutta tällä menköön. Festareilla esiintyivät muun muassa Santa Cruz, Reckless Love ja The Local Band. Ehdoton suosikkini oli Santa Cruz, sillä en vain pääse yli siitä, miten hyvä livebändi se onkaan. The Local Bandia odotin myös, mutta loppujen lopuksi kokemukseni pilasivat ihanat, humalaiset festarikävijät, jotka ahdistelivat, kaatuilivat ja tönivät. En nauti. Seuraavana aamuna hyppäsimme jälleen autoon ja suuntana oli koti. Pikkasen väsytti, sen myönnän. Autossa istuminen/ajaminen, riehuminen keikalla ja hotelliyö eivät ole minulle ainakaan mikään erityisen ihana yhdistelmä. Väsymys oli todellakin taattu.

Tänään olen saanut aikaiseksi selata lisää suomen tenttiartikkeleita läpi. Tässä Sirkkalan aulassa kirjoittelen ja odottelen myös sitä, että Siiri pääsee luennoltaan ja menemme kahvittelemaan. Ihanaa nähdä Siiriä pitkästä aikaa kunnolla ja ajan kanssa.

No, viikkoni ei ollut mikään häikäisevän ihmeellinen. Minulle jäi kuitenkin pieniä ihania asioita mieleen: Joonas haki minut juna-asemalta eikä tarvinnut tulla bussilla, kävimme kaupassa eikä tarvinnut jättää reissua maanantaiksi. Toinen mieleen jäänyt asia oli kammottavan iso hämähäkki kylppärissä (en tajua, miten se on päässyt sinne, hyi). Ehkä tämä oli kiva loppukevennys tähän postaukseen. Lukemisiin!