Palattiin äsken kotiin Joonaksen vanhempien luota ja huhhuh tätä väsymystä. Isotretinoin Actavis imee musta kyllä viimisetkin energiat - nuokuin kahvipöydässä ja nytkin silmät lupsuu kiinni. Otsikkokin on jo niin taitava, että verbaliikkani oikein hihkuu innosta.
Saatiin eilen kukkia Joonaksen serkulta ja on se kumma, miten paljon kukat tuovat piristystä sisustukseen ja positiivisuutta ajatuksiin. Olen ihastellut kukkia taas tässä jo tovin.
Odotan innolla jo sitä kohtaa päivästä, että saan mennä iltapesulle ja nukkumaan. Sitä ennen pitäisi kuitenkin tehdä huomiselle ruokaa, lukea ruotsia ja muutenkin pakertaa kouluhommien parissa. Motivaatiot ovat nollassa, energiatasot samoin. Toivottavasti tulisi taas muutama sellainen päivä, että jaksaisi kunnolla. Onneksi ei ole koulua paljoakaan, sillä nukkuisin varmaan tunnit läpi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Bloggaaminen ja lukeminen sujuu kaikilta mukavammin, kun kommenttia kirjoittaessa harkitsee kirjoittamaansa. Asiallinen ja rakentava kritiikki on aina sallittua, mutta järjetön haukkuminen, mollaaminen ja asiattomien kommenttien jättäminen ei. Haluaisitko itse kuulla olevasi ruma, lihava tai maailman huonoin bloggaaja? Et varmastikaan. Pidetään kommentointi asiallisena - näin kaikilla on mukavampaa! :)