keskiviikko 17. joulukuuta 2014

Ihka oma, ensimmäinen runoblogini

JA JOS HUOMISELLA ON SIIVET SELÄSSÄÄN -blogini starttasi vasta muutama päivä sitten, mutta ajatus omasta runoblogista oli kytenyt jo jonkin aikaa. Jos runot eivät kiinnosta, ketään ei pakoteta lukemaan eikä runoja tännekään WTP-blogiin tungeta. Jos olet runoilun ystävä ja haluat tietää, millainen minun runomaailmani on, tervetuloa lukemaan runojani!

Surupuu

Mustassa pitsireunus
kynsissä elämänjano
joka ei sammu vaikka
joisi vihkivettä

Vedessä kelluu kultainen
untuvaihminen, jolle
elämää suurempi on syvyys
musta

Mustaan tunkeutuu valo
jolle ei voi sanoa ei
jonain päivänä se tulee
mutta koskaan ei voi unohtaa

Höyhenissä pyörii tuhansia
lapsia, joilla on kruunut
he eivät ymmärrä
eikä heidän tarvitsekaan

Siinä on se valtameri, jossa
kelluu ikuisuus
ehkä joskus ohi lipuu
suuri pihlaja

4 kommenttia:

  1. Tosi hieno juttu, en tiennytkään, että sä kirjoittelet omia runoja :) Saitko lyriikan kurssista intoa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lyriikan kurssi saikin mun sisäisen runoilijan jälleen puhkeamaan kukkaan :)!

      Poista
  2. Mään Emppu olet hyvä, loistava! ♥ Haluan nähdä seuraavan sukupolven lasten tuskastuneet ilmeet, kun ne analysoi tätä koulussa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sää se huippurunoilija olet! <3 Hehehe, kuvittelen niiden ilmeet!

      Poista

Bloggaaminen ja lukeminen sujuu kaikilta mukavammin, kun kommenttia kirjoittaessa harkitsee kirjoittamaansa. Asiallinen ja rakentava kritiikki on aina sallittua, mutta järjetön haukkuminen, mollaaminen ja asiattomien kommenttien jättäminen ei. Haluaisitko itse kuulla olevasi ruma, lihava tai maailman huonoin bloggaaja? Et varmastikaan. Pidetään kommentointi asiallisena - näin kaikilla on mukavampaa! :)