Elämän onnenpalasia I

Ajastettu

Ajattelin aloittaa tämmöisen kolmiosaisen Elämän onnenpalasia - postauskolmikon ihan vain omaksi ilokseni. Ajattelin siis kolmessa postauksessa (seuraavat hamassa tulevaisuudessa) kertoa jokaisessa yhden asian, joka olisi elämäni onnenpalanen. Ne saattavat olla arkisia palasia, mutta minulle tärkeitä.  

 Huomasin tänään kuumehouruissani olevani äärettömän onnellinen sängystäni - sen vilteistä, peitoista ja pussilakanoista. Pehmeistä ja karvaisista tyynyistä ja lapsuudesta saakka mukana matkanneesta nallesta. Tärkeintähän sängyssä on se, että se on MINUN ja vain MINUN. Se on minun valtakuntani, minä somistan sen juuri niin kuin haluan ja nukun siinä miten haluan. Okei, joskus sinne iskee myös toinen valloittaja nimeltään Joonas, mutta hyväksyttäköön se. 

 Sänky on ainakin mulle vain nukkumispaikka. En oikein osaa löhötä siinä muuten vain tai lukea tai oikeastaan edes katsoa televisiota. Se ei vain tunnu oikealta. Tuntuu kuin pettäisin sängyn oikeaa tarkoitusta - sen tarkoitushan on olla sija nukkumiseen. 

 Tiedättehän sen tunteen, kun aamulla herätyskellon soidessa sänky miltei rakastajan tavoin anelee jäämään? Pehmeät tyynyt ja lämpimät peitot houkuttelevat aikaisin nousevaa ihmistä jäämään. "Nuku vielä hetki", "Täällähän on niin mukavaa. Ei sinun vielä tarvitse lähteä" ja niin edelleen. Sängyt ovat hyviä juonittelemaan. 

 Petivaatteet ovat minulla ainakin ensimmäinen avain sängyn mukavuuteen. Rakastan uusia pussilakanoita ja tällä hetkellä minulla on aivan ihanat lilat pussilakanat ja tyynyliinat. Toisella puolella on pystyraitaa, joten muutos on helppo tehdä tarpeen vaatiessa. Rakastan myös ylikaiken joululahjakseni saamaa IKEAn karvaista valkoista vilttiä. Aivan ihana! 

 Oma sänky, paras sänky. Kun palasimme Lissabonista viikon jälkeen, oli aivan ihanaa pujahtaa omaan sänkyyn. Oma sänky on aina paras. Mikään muu ei pysty korvaamaan sitä. Sänky on vähän kuin huonekaluversio itsestään. Hyppääminen hotellin sänkyyn tuntuu hieman syrjähypyltä ja nukkuminenkaan ei onnistu kunnolla. 

Tässäpä tämänkertainen onnenpalanen! Palaillaan!