"Rakas iskä..."

 Harvemmin tulee sanottua omilleen vanhemmilleen, miten paljon heitä rakastaakaan. Itse uskon, että pienet teot saattavat merkitä enemmän kuin sanat. Istutaan koko perhe sohvalla ja pohditaan iskän kanssa BB:n juonikuviota. Piikitellään lempeästi kaikki toisiamme, meidän perheessä käytetään paljon mustaa huumoria ja nauramme paljon yleensäkin. Minun mielestäni se on aivan uskomattoman hienoa - joka kerta, kun olen kotona käymässä, nauramme sohvalla vedet silmissä (minä ja äiti siis), iskä ja Paukki katsovat meitä kuin hulluja oltaisiin.

 Iskä on mulle todella tärkeä. Hän on se henkilö, joka auttaa asiassa kuin asiassa. Kun saatiin tänne pesukone niin soitin heti iskälle, kun tuli hätätilanne, kun pesukone oli puolillaan täynnä vettä. Iskä tulee hakemaan, jos tarvitsen kyytiä. Niin monet kerrat iskä lähti hakemaan minua koulusta, vaikka sillä oli työtä kotosalla tehtävänä. Iskä keittää kahvia ja kysyy aina, otanko minäkin. Iskän kanssa on hauska käydä kaupassa - korissa on aina munkkia tai suklaata. Iskä syö muutenkin suklaata - Fazerin sininen katoaa nopeasti parempiin suihin. Ehkä olenkin perso suklaalle juurikin iskän takia.

 Iskä hassuttelee aina ja suostuu mukaan juttuihin. Muistan, kun tehtiin perheen kesken oma Harlem Shake ja iskä veti päähänsä karvalakin ja tanssi intona ripaskaa taustalla. Olin myös menossa ensimmäistä kertaa tansseihin kesällä ja iskä pakotti mut opettelemaan valssin kunnolla. Tanssahtelimme olohuoneen lattialla. Iskä on hyvä tanssimaan.

 Rakkaus Irwin Goodmaniin on tullut iskältä. Sitä kuunneltiin aina iskän autossa, minne matka olikaan.

 Iskä auttaa aina, jos auton kanssa on ongelmia. Iskä rientää paikalle, jos kotona käydessäni mun huoneessa on inhottava yökkönen tai hämähäkki. Iskä juo mun ja Paukin limsalasista, kun "me ei huomata". Sama homma suklaiden ja karkkien kanssa: muistan ajan, jolloin jääkaapissa oleviin herkkuihin laitettiin lapuilla "Emilian omaisuutta - iskä älä koske!". 

 Iskä ei välttämättä vastaa muiden puheluihin, mutta jos mä soitan niin vastaus tulee parissa sekunnissa. Viesteihinkin se vastaa aina hellyyttävällä "ok":lla. Jos mun viestissä oli kysymys, iskä soittaa. Kerran iskä vastasi mulle näin: "Olen siellä puolen tunnin päästä" - viestin kirjoittamiseen oli kuulemma mennyt monen monta minuuttia. 

On se iskä vaan niin tärkeä ja rakas!