Penkkaripäivä meni hyvissä tunnelmissa. Edeltävänä iltana koristeltiin suurella poppoolla koulua ja luokkia - voi että sitä ilmapallojen ja serpentiinin määrää. Hauskaa oli ainakin molempina päivinä ja koulu oli todellakin värikäs, ainakin värikkäin moneen vuoteen! Teemana oli, kuten varmasti osaatte päätellä, sirkus. Teema oli mun mielestäni hyvin monipuolinen ja helposti toteutettavissa, joten eikun tuumasta toimeen ja pelleilemään. Tunnelmaa haettiin jo tiistaisella abisählyllä, jonka teemana oli rosvot ja poliisit. Abit tietenkin voittivat ne opettajapoliisit kevyesti 14-2.
Aamunavauksessa jaettiin opettajille lahjat ja oppilaille titteleitä. Tänä vuonna opettajat saivat mm. Bad Teacher -elokuvan, Dingon levyn ja Justin Bieber -naamarin. Opettajien piti myös ansaita lahjansa jollakin tempulla - tempusta pääsi luistamaan vain jos, opettaja oli ollut aina kiltti abeille. Eräs opettaja joutui pitämään puheen ruotsiksi abeille, eräs joutui improvisoimaan vuoropuhelun kahden naamarin välillä ja joutuipa yksi vielä punnertamaankin. Kaiken kaikkiaan aamunavaus oli opettajien osalta ainakin hauska - kaikki, jotka joutuivat tempun suorittamaan tekivät sen kunnialla. Titteleinä oli tänä vuonna mm. Vuoden: "Kun yksi kuva ei riitä", "Sini Sabotage", "Positiivari ja negatiivari" ja "Trimmattu".
Ja näistä kuvista pystyy varmaan päättelemään, että olin miimikko. Valitettavasti baskeri ei pysynyt päässä eivätkä henkselitkään tahtoneet pysyä kiinni, joten heivasin ne heti aamunavauskävelyn jälkeen.
Alimmassa kuvassa on vieressäni Mari, joka oli meidän tirehtöörimme! Paras tirehtööri IKINÄ! Meidän sakki oli aika sekalainen; oli ihan älytön määrä ballerinoja, pellejä, miimikkoja, eläimiä ja... piparkakkupoika ::DDD No, jokainen oli pistänyt parastaan ja hyvä niin. Olimme ilmeisesti aika monipuolinen ja värikäs porukka.
Kahdeltatoista oli kahvitus opettajien kanssa. Ryhmänohjaajamme oli hommannut kaksi hienoa kakkua, joita koristi pellekuvio. Kermavaahtokin oli moniväristä. Meillä on kyllä parhain ryhmänohjaaja koskaan, sillä hän oli tehnyt meistä pitkän diaesityksen, jossa muistettiin kaikkia. Sen jälkeen muutama meistä piti puheet opettajille ja palautteen mukaan oli kivaa, että kaikkia opettajia huomioitiin.
Yhdeltä meidät kannettiin ulos. Kakkoset kantoivat meidät hauskassa tuolissa yksi kerrallaan pääovista ulos, siitä kiipesimme rekkaan ja eikun matkaan. Ensimmäistä kertaa sinä päivänä tuli hieman surullinen fiilis - katselimme ja vilkuttelimme rehtorillemme, joka hieman surullisena katseli parvekkeeltaan ja vilkutti takaisin. Tulee ikävä juurikin ryhmänohjaajaa ja rehtoria. Parempia ei koko tässä maassa ole. Varsinkin meidän rehtori on maailman upein rehtori - hän ei koskaan suutu ja on aina meidän tukena, jokaisessa tilanteessa.
Seuraavana päivänä paineltiin illalla abiristeilylle. Mulla on flunssan ja huutamisen takia ääni ihan kaput, mutta kai se kertoo sitten fiiliksestä jotain ja jättää ainakin muistoja :D
