tiistai 29. syyskuuta 2015

Maailman nopein

Nyt on niin kiire koulujuttujen kanssa, että päätin tulla tekemään ihan hullun nopean postauksen. Annan teille biisi- ja blogivinkin: kaksi kärpästä yhdellä iskulla! Tosiaan, läksyjen ja tenttien (tai niihin lukemisen) parissa menee joka päivä aikaa, hetki jos toinenkin. Energiaa ei ole riittänyt siihen, että jaksaisin koneella surffailla, sillä olen pyhittänyt konehetket vain läksyjen teolle ja tiedon etsimiseen. En nauti tästä.

Altistun herkästi niille biiseille, joita Joonas kuuntelee ja tästä Ghost B.C.:n biisistä tykkään ihan älyttömästi.



Blogivinkkinä toimii tänään Tämän kylän homopoika, sillä miksei. Kirjoittaja on ihan mahtava, kuvat on ihan mahtavia ja kaikki on ihan mahtavaa. Suosittelen lämpimästi lukemaan ja seuraamaan: varsinkin Tämän kylän homopojan MyStoryt ovat loistavaa viihdettä.

torstai 24. syyskuuta 2015

Terveisiä Nuhanenältä

Eipä taida olla kovin erikoista, että on tähän aikaan vuodesta kipeänä; niin tuntuu olevan joka toinen. Niinpä minäkin ajattelin kantaa korteni kekoon ja vilustuttaa itseni. Heräsin tiistai aamuna 06:30 ihanaan kurkkukipuun ja tukkoiseen nenään ja päätin suosiolla mennä takaisin sänkyyn. Keskiviikkonakaa en vielä kyennyt yliopiston maankamaralle. Harmi sinänsä, koska suomen kieli sivuaineena on aika työläs ja vaatii opiskelua. Tai siis, ei se ole mitään kamalan vaikeaa, mutta pienryhmäharjoitukset vaativat jo ymmärtämistä. Nimim. tässä yritän ymmärtää, mitä kotitehtävillä oikein haetaan...

Aikaani olen kuluttanut opiskelemalla ja aloitinpa Teho-osastonkin katsomisen taas. Virkamiesruotsi kuluttaa sanakokeineen ja läksyineen ihmeen paljon aikaa ja aivosoluja. Tällä hetkellä koulu vie siis paljon aikaa - ja siltä kyllä tuntuukin. Jostain syystä väsyttää ihan älyttömästi, veto on ihan poissa. En jaksaisi mennä kouluun enkä tehdä yhtään mitään.

Mutta nyt palaan takaisin suomen kielen pariin!

perjantai 18. syyskuuta 2015

Millainen minä olen testien mukaan

Omaa luonnettaan ja omaa persoonaansa voi olla vaikea sanallistaa, sillä usein ne ovat niin moninaisia, että väkisinkin moni asia jää sanomatta. Siksipä ajattelin perjantai-iltani ratoksi analysoida itseni teille - käyttämällä pelkästään internetissä olevia luonneanalyyseja. 

Namaste.fi -sivulla tekemäni testit osoittivat molemmat, että olen Sopeutuva Rauhanrakentaja. Molemmissa tekemissäni testeissä olin ylivoimaisesti juuri tällainen persoonaltani/luonteeltani. Tässä puhutaan Ysistä, koska Sopeutuva Rauhanrakentaja on yhdeksäs tyyppi. Kaikki mitä tältä testiltä sain, on täyttä totta. Ihan kuin lukisin itsestäni.

Ysille on tärkeää säilyttää oma rauha ja henkinen tasapaino. Hän vetäytyy mielellään omaan sisäiseen maailmaansa ja nauttii yksinolosta ja omista mukavista rutiineistaan. Ysi pyrkii välttämään ristiriitoja ja konflikteja. Hän sopeutuu mieluummin muiden toiveisiin kuin korostaa omia eriäviä mielipiteitään. Ysi pyrkii säilyttämään hyvät ja ystävälliset välit läheisiinsä ja saattaa rauhan säilyttämisen nimissä välillä sopeutua liikaakin muiden tahtoon. Ysin on vaikea sanoa "ei" ja hän myöntyy muiden toiveisiin ollakseen mieliksi ja välttääkseen erimielisyyksiä. Ysille on usein helpompi olla taustalla ja välttää ristiriitoja kuin sanoa oma mielipiteensä ja ottaa aktiivisesti osaa neuvotteluihin tai väittelyihin.
Tein 16 Personalities -testin ja sain vastauksekseni: Johtaja ESTJ-A. Tämän testin olen tehnyt aiemminkin muutamaan otteeseen ja joka kerralla olen saanut eri tuloksen. Joku kerta täytyisi tehdä tämä oikein ajan kanssa ja harkiten. Tähän Johtajaan en usko niin vahvasti kuin edellisen testin tulokseen, mutta on tässäkin jotain, mikä pätee minussa.

ESTJ:t edustavat perinnettä ja järjestystä, käyttäen ymmärrystään siitä, mikä on oikein ja mikä väärin ja mikä sosiaalisesti hyväksyttävää perheiden ja yhteisöjen yhdistämiseksi. ESTJ-persoonallisuustyypin ihmiset vaalivat sellaisia arvoja kuin rehellisyys, omistautuminen ja arvokkuus, ja heitä arvostetaankin neuvojina ja opastajani, ja he näyttävätkin mielellään tietä vaikeilla reiteillä.


maanantai 14. syyskuuta 2015

Mitä kouluu?

Enpä ole viime aikoina paljoa ehtinyt koneella hengailemaan - sattuneesta syystä nimeltänsä koulu ja läsnäoloa vaativat luennot. Ruotsia ja suomea olen jo opiskellut muutaman viikon, mutta viime viikolla pakkaa tulivat sekoittamaan sekä pakollinen englanti että kotimaisen kirjallisuuden uusi kurssi, joka käsittelee henkilöhahmoa.

Tänään pakersin englannin kotitehtävän kanssa, mutta eilen hiukseni harmaantuivat ruotsin referaatin vuoksi. Ehdin tänään tehdä myös suomen kielen kotitehtäviä. Tuntuu hassulta, koska vuoteen minulla ei käytännössä ole kotitehtäviä ollut. Nyt on jotain, jonka tekeminen on aina kesken ja jota pitää tehdä. Plussaa on se, että kerrankin tunneilla saa myös tehdä jotakin eikä tarvitse vain jutustella ja kirjoittaa muistiinpanoja systemaattisesti ylös.

koulu 002 koulu 001


Sen ainakin tiedän, ettei kotona tehtävien lukemisten ja tehtävien teon määrä ainakaan vähene koko loppuvuonna. Olen varaillut kirjoja kasvatustieteiden tenttiä varten ja huhhuh sitä lukemisen määrää. Sama homma myös muiden tenttien kanssa - ei tässä ainakaan tarvitse levätä laakereillaan vaan ihan rohkeasti saan puuduttaa sitä takapuolta tenttikirjojen ja pöydän ääressä. Ehkä pitäisi lueskella useammin kirjastossa, siellä saan paljon enemmän aikaan!

Pian saan änkeä vielä lisää tavaraa lukujärjestykseeni, jotta ei vaan kävisi aika pitkäksi. Siitä ei kyllä ole huolta - voisinhan aina tehdä kotimaisen kirjallisuuden tenttejäkin, mikäli opiskeluhammasta kolottaa.

PS. Luin myös pitkästä aikaa vapaaehtoisesti kirjan. Olen viime aikoina lukenut vain ja ainoastaan tenttikirjoja ja kaikkea, mitä on ollut pakko plärätä läpi. Oli mukavaa vaihtelua! Kirja oli kunnon hömppää, Marja Björkin Puuma.

sunnuntai 6. syyskuuta 2015

Asiaa somesta: Ask.fm - viihdettä ja vaaraa

Tällä hetkellä ei ole ainakaan pulaa erilaisista sosiaalisista medioista, joihin liittyä. On tuttu ja turvallinen Facebook, neutraali Blogger ja kaikkea muuta niiden ympärillä. Itse liityin Ask.fm-sovellukseen viime vuoden puolella, ja nyt on aika jakaa tuntojani kyseisestä sosiaalisen median tyyssijasta.
 
Moni varmasti tietää Ask.fm-sovelluksen tarkoituksen. Tarkoituksena on kysellä ja saada kysymyksiä. Saat itse valita, vastaanotatko nimettömiä kysymyksiä. Siihen sen paikan valinnat jäävätkin. Et voi koskaan tietää, mitä vastaanotat. Voit olla vastuussa vain itsestäsi - voit joko vastata törkeästi, provosoida tai sitten mennä sillä linjalla, miten itse haluaisit muiden reagoivan kysymyksiisi. Sama toisinpäin: voit valita mitä kirjoittelet muille. Itse kannatan asiallista linjaa; en voi ymmärtää haukkumisviestejä ja muuta törkeää tekstiä. Siinä vaiheessa aina pohdin, mikä ihmisellä on hätänä, jos pitää käyttää vapaa-aikansa muiden jatkuvaan haukkumiseen ja aiheettomaan kritisoimiseen.
 
Ask.fm:llä on toki viihdearvoa. Niin kutsutut paskamyrskyt ovat loppujen lopuksi aika hauskoja, mutta jossain vaiheessa nekin voivat mennä yli. Toisaalta ihmettelen myös sitä, puuttuuko joiltain kyky ymmärtää ja lukea sarkasmia/ironiaa. Se on aika suuri puute nykymaailman somessa: siihenkin kannattaa kiinnittää huomiota. Varsinkin ilmiselvät provosointiyritykset ovat aika viihdyttäviä, kunhan ymmärtää asian humoristisen puolen eikä ota nokkiinsa jokaisesta pienestä mielipiteestä.
 
On myös aina mietittävä sitä, miten herkkä on. Ask.fm:ssä kuka tahansa saa julkaista oman mielipiteensä. On turha suuttua ja kiukustua siitä, että jonkun mielestä erilainen vartalomalli on kaunis, meikitön nainen ei miellytä silmää tai että inhoaa hevosia. Ei somea kuulu ottaa sillä tavalla vakavasti. Mikäli suutut, hermostut, on hyvin pitkälti myös oman mielipiteensä kirjoittaja onnistunut provosoimaan sinua. On hyväksyttävä, että mielipiteitä on monia. Joskus kannattaa myös miettiä, mitä kirjoittaa sosiaaliseen mediaan. On ok julkaista omia mielipiteitään, mutta yksityishenkilöiden haukkuminen ja mollaaminen ei ole jees. Se antaa tietynlaisen kuvan haukun kirjoittajasta - ainakin minun silmissäni jonkun toisen ask.fm-käyttäjän haukkuminen on naurettavaa, lapsellista ja mautonta. Kuten aiemmin sanoin, käyttäjä voi olla vastuussa vain itsestään ja omasta kirjoittelustaan.
 
On muutenkin tärkeää ymmärtää, miten käyttäytyy somessa. En ole itse ymmärtänyt sitä, miksi kohdella kysyjiä niin ilkeästi ja negatiivisesti. Jos kysymykset eivät miellytä, miksi pysyä sovelluksessa kirjoilla. Kukaan ei pakota olemaan Ask.fm:ssä, mikäli anot tuntuvat ärsyttävän jatkuvasti tai ettei jaksa katsella etusivua.
 
Ask.fm:ssä on omat viihteensä, mutta myös omat vaaransa. Herkkä ihminen ei välttämättä kestä kaikkea kirjoittelua, mutta sitä ei kyllä tarvitse sietääkään. Täytyy vaan muistaa, että anonappulan takana voi olla ketä tahansa, mutta varmaa on, että haukkuja on lapsellinen ja naurettava. Netikettiä tulee minun mielestäni noudattaa, mutta se ei estä kiusaamista eikä haukkumista. Sosiaalisen median mukana tulevat aina kiusaajat, jotka saavat mielihyvää ilkeästä kommentoinnista: sama ilmiö toistuu blogeissa ja Instagramissa, kuten myös Facebookissakin. Onneksi Ask.fm:ssä on mahdollista antaa esto kenelle tahansa ilkeälle kommentoijalle. Ask.fm:stä voi myös poistua tai yksinkertaisesti estää anonyymikirjoittelu.
 
Ask.fm on minulle mukavaa viihdettä, sillä tykkään kysellä ja seurailla, mitä seuratuilleni kuuluu. Vihapuheista, mustamaalaamisesta ja muusta en pidä. Haluan pitää sosiaalisen mediani puhtoisena ja positiivisena, olen poistanut seuratuistani muutaman, joiden vastaukset olivat aina vittuilevia, inhottavia ja jopa vihaisia. Miksi seuraisin ihmisiä, joiden nettikäyttäytyminen ei vastaa omaani? Ask.fm on keskinkertainen paikka, jos osaa sopeutua ja ymmärtää myös toisten näkökulmia. Se on toisenlainen Instagram, jossa voi hyvällä omallatunnolla olla utelias ja kysyä.

keskiviikko 2. syyskuuta 2015

Miten suunnitelmat etenevät?

Ajattelin tässä vähäsen päivitellä, miten mun suunnitelmani nopeasta valmistumisesta ja ylipäätään tulevaisuudesta etenevät. Ja sen kerron, että nyt mennään ja lujaa, koska tähdet ovat minulle suotuisia, onneksi. Toivon mukaan voisin valmistua ajoissa ja mikä tärkeintä, saada asiat niin hyvään kondikseen, että jonain päivänä olen oikeasti lukiossa opettamassa äidinkieltä ja kirjallisuutta.

Saan tämän vuoden loppuun mennessä suoritettua virkamiesruotsin sekä toisen pakollisen englannin. Homma etenee sen vuoksi äärimmäisen hyvin, koska sitten alan saamaan näitä välttämättömiä pahoja pois alta. Virkamiesruotsi vähän aluksi hirvitti, mutta ensimmäisen luennon jälkeen opettaja ja koko kurssi vaikuttivat ihan miellyttäviltä ja siedettäviltä. Huomenissa meillä on sanakoe, jota varten olen kertaillut tässä päivän mittaan. Onneksi kävin keväällä ruotsin valmentavan kurssin, sillä samoja sanoja opiskeltiin jo siellä. Kyllä tämä tästä, tästä selvitään haluttiin tai ei.

sc

Tosiaan, sain suomen kielen sivuaineekseni! Hallelujah! Se oli erittäin merkittävää sillä, nyt saan rauhassa hengähtää, sillä sivuainestressi on poissa. Tänään olin ensimmäisellä suomen kielen luennolla ja ihan kivalta se vaikutti. Toki sekin on välttämätön paha, mutta mitäpä unelmien eteen en tekisi. Kyllä sen huomaa, että kirjallisuus kiinnostaa enemmän kuin kielioppi, mutta mitäs teet, kun suomen kieltä on luettava, mikäli opettajaksi halajan.

Suunnitelmat todellakin etenevät, sillä tänä syksynä opintopisteitä ropisee vallan mukavasti enkä ole kaikkia kursseja edes vielä tarkistellut. Tuntuu aika mukavalta, koska nyt ainakin ne tuet ja pisteet on turvattu. Nyt on hyvä hengittää.